Dåjma ællosujttuj radioaktijvalasj gahttjama aktijvuodan
Atåvmmåvuorbedisvuoda aktijvuodan máhtti iesjgeŋga radioaktijvalasj ábnnasa hájedit ájmmuj partihkkalij baktu, ja ábnnasa máhtti bájnnet juhtusijt ja sjattojt. Avtabuohta máhttá radioaktijvalasj nuoskudimev ráddjit jus tjadát riekta ja ulmmelasj dåjmajt.
Jus vuorbedisvuohta dáhpáduvvá, de Atåvmmågergasvuoda hiehtedillejuogos (Kriseutvalget for atomberedskap) sjaddá diedojt juohket makkir dåjma ma galggi jåhtuj biejaduvvat. Vuorbedisvuoda hábme ja stuorrudahka mierredi man guhkev dåjma vihpi. Biebbmobærrájgæhttjo sjaddá lagábu diedojt juohket dåjmajt ja guhkkudaga birra.
Vuollelin gávna dåjmajt boatsojsujttuj jus radioaktijvalasj gahttjam boahtá.
Diedo li viettjadum diedádusás Dåjma bårråmusábnnasijda atåvmmåvuorbedisvuoda aktijvuodan (Tiltak til næringsmidler ved en atomhendelse (PDF), majt Biebbmobærrájgæhttjo ja Suonjarsuodjalime ja Atåvmmågergasvuohta direktoráhtta le dahkam. Diedádus giehtadallá divna bårråmusábnnasij dåjmajt ja vaddá dan diehti vil dárkkelap diedojt. (dåssju dárogiellaj)
Ájggeguovddelis dåjma ællosujttuj
Boahttsu radioaktijvalattjat nuoskoduvvi åvdemusát nuoskodum guohtomsjattoj tjadá.
Boahttsu li ájnnasik rasje maŋŋela radioaktijvalasj gahttjama dan diehti gå da guohtu ålov vistijs. Vistijda njåmmu radioaktijvalasj nuoskudibme njuolgga ednamláramusás, ja vistijn máhtti alla dáse årrot moadda jage gahttjama maŋŋela.
Ájggeguovddelis radioaktijvalasj ábnnasa
Gahttjamin la dåssju radioaktijvalasj cesium mij vuordedahtte máhttá vájkkudit alla dásijt boahttsubiergon. Cesium muodot kaliumav ja sirdeduvvá stuor mudduj diehkojda/biergojda.
Faktåvrå ma li gávdajda tjanádum
Dan diehti gå boahttsu ienemusát vistijt guohtu dálvijt, de la aj dálvijt boahttsu oadtju alemus dásijt radioaktijvalasj nuoskudimes dajt vuostasj jagijt gahttjama maŋŋela. Dálvve le aj árbbedábálattjat gehtjadum dábálasj njuovvamájgge.
Stuorra gahttjama aktijvuodan máhtti rádjámiere boahttsubiergon doajeduvvat adjáj gå ij la dálvve. Boahttsujn li aj iesjgeŋgalasj guohtoma iesjgeŋgalasj jábijn. Jus avta guohtomguovlon la ienep nuoskudibme gå nuppe guohtomguovlon, de dat aj vájkkut boahttsubiergo målssusimijda tjanádum gávdajda. Dat aj máhttelisvuodav vaddá sirddet boahttsujt guovlojs gånnå le nuoskudibme.
Sierra vieledime
Jus li oalle alla radioaktijvalasj dáse cesiumas boahttsubiergon, de máhtti ælloniehke ja iehtjáda gudi bårri oalle ålov boahttsubiergos oadtjot alep suonjarmierev biebmos gå ulmutja ietján. Dalloj vatteduvvi sierra dåjma ja ráde dán juohkusij. Mihttit niessteboahttsujt åvddåla njuovvama vaddá máhttelisvuodav tjuolldet boahttsujt binnep árvujn.
Ienep diedoj vásádusáj birra dåjmaj Vuona boatsojsujton maŋŋela Tjernobyl-vuorbedisvuoda gávna DSA- diedádusán «Stråledoser til reindriftsutøvere i Midt-Norge etter Tsjernobyl-ulykken (PDF)»
Ájggeguovddelis dåjma åvddåla gahttjama
- Jus boahttsu biebmaduvvi, de bierriji fåvrråkássa biejaduvvat dæhkko jali gåbttjåsa jali muodugattja vuolláj åvddåla gahttjama.
Ájggeguovddelis dåjma maŋŋela gahttjama
- Sálltenjoallomgiergijt adnet masi li segadum cesiumtjadnasa.
- Vaj garvvet ienemus nuoskodum guovlojt, de máhttá årrot vuogas guohtomednamij anov ienebu stivrrit tjuolldema baktu gå dábálattjat.
- Mihttit viesso juhtusijt vaj diedojt oadtjot dásij birra åvddåla njuovvama.
- Biebbmat juhtusijt binnep nuoskodum fåvråjn åvddåla njuovvama. («nuoskudimev unnedit»).
- Rievddadit njuovvamájgev. Dáse boahttsubiergon máhtti ålov rievddadit avtan jagen, dan diehti gå guohtomsjatto ja guohtomednama rievddi.
Ienep diedo
Tæksta le kapihttalis 3d ”Boatsojsujtto” diedádusán Biebbmobærrájgæhttjos ja DSA:s: Tiltak for næringsmidler ved en atomhendelse (PDF) (dåssju dárogiellaj).